Heinolan asuntomessuista 20 vuotta – haastattelussa messujen projektipäällikkö

Tasan 20 vuotta sitten messuportit aukesivat Heinolan tähtiniemen messualueelle. Heinolan asuntomessujen juhlavuoden kunniaksi haastattelussa on messujen silloinen projektipäällikkö Tuomo Vesikko.

Millainen messujen hakuprosessi oli?

Heinola oli yrittänyt saada asuntomessuja muutaman vuoden ajan ja riittävän hyvää hakemusta Osuuskunta Suomen Asuntomessujen mielestä ei oltu vielä saatu. Minut palkattiin projektipäälliköksi ja uuden hakemuksen valmisteluun. Löysimme kaavoittajien kanssa hyvän alueen Tähtiniemestä ja kehitimme yhdessä asuntomessujen teemoja ja seuraavana vuonna Heinola valittiin asuntomessujen järjestäjäksi. Ranta- ja puurakentamisen lisäksi uskon, että vähän syvällisemmät teemat kuten yksinäisyyden vähentäminen, koko elämänkaaren huomioiminen, liikunnan edistäminen asuntoalueella, esteettömyys, etätyö ja koirien huomioiminen asuntoalueen suunnittelussa vetosivat asuntomessuista päättäviin.

Mitä messujen saaminen Heinolaan merkitsi sinulle ja ennen kaikkea heinolalaisille?

Minulle se merkitsi erittäin mielenkiintoista projektia, jossa uusi asuntoalue suunniteltiin ja rakennettiin metsään ja kaikki toteutettiin valmiiksi asti muutamassa vuodessa. Se oli ainutkertainen ja erittäin monipuolisesti opettava vaihe omassa työhistoriassa. Messujen saaminen lisäsi Heinolan näkyvyyttä ja sai useammat yritykset ja ihmiset kiinnostumaan Heinolasta. Heinolan asukasluku oli laskenut vuodesta 1990 tasaisesti alaspäin ja asuntomessuilla haluttiin piristää sekä yritysten että ihmisten muuttoa Heinolaan. Asuntomessuvuoden 2004 osalta onnistuttiinkin kääntämään väkiluvun lasku, mutta lasku jatkui sen jälkeen. Heinola ei ollut varautunut riittävästi hyvillä tonteilla ja hyvällä jälkimarkkinoinnilla messujen hyödyntämiseen. Tähtiniemen laajennusalueen tontit menivät hyvin kaupaksi. Silloin olisi tarvittu valmiina koko Sinitaipaleen alue, jotta tonttien myynti olisi jatkunut. Vertailuna voin todeta, että Laukaa myi vuoden 2003 asuntomessujen jälkeen yli 200 omakotitonttia, kun heillä oli varauduttu siihen hyvin.

Miten kokosit messutoimiston tiimin?

Asuntomessuilla on pitkä historia 1970-luvulta alkaen ja sen sopimukset ohjasivat osittain vaadittavan henkilöstön rekrytointia. Heinolan osalta lisänä oli elämänkaari -teema ja erilaiset oheistapahtumat, johon tarvittiin oma henkilö. Asuntomessuissa korostuu asuinalueen rakentamisen ohjaus ja laadunhallinta, tiedottaminen ja koko projektin johtaminen sekä raportointi. Onnistuimme kaupungin sisäisillä siirroilla ja ulkoisilla hauilla löytämään jokaiseen tehtävään erinomaiset työntekijät, jotka toimivat myös tiiminä erittäin hyvin. Oulun asuntomessujen (2005) projektipäällikkö kävi tutkimassa ja ottamassa oppia siitä, miten rakennetaan hyvä asuntomessujen tiimi. Heinolan asuntomessujen tiimiä voisi kuvata niin, että kaikki olivat hyvin sitoutuneita tekemään hyvän asuinalueen ja hyvät messut sekä tekemään töitä kelloa katselematta, hyvällä huumorilla ja positiivisella asenteella. Porukka hitsautui niin hyvin yhteen ja viihtyi yhdessä, että messujen jälkeenkin on tavattu vuosittain. Tänä vuonnakin kokoonnutaan, mutta surullisena joudumme toteamaan, että messujen aluevalvoja Jari Lautala on hiljattain menehtynyt. Tästä haluan koko messutoimiston tiimin puolesta lähettää suruvalittelun ja osanoton Jarin perheelle ja omaisille.

Millainen alueesta on tullut? Miten se on muuttunut messuista? Miten näet alueen kestäneet aikaa ja rakennustekniikan kehittymistä?

Alue on rakennettu laadukkaasti ja se on kestänyt aikaa. Nykyäänkin puhutaan puurakentamisesta, esteettömyydestä, yksinäisyydestä, etätöistä ja unelma on talo lähellä vesistöä. Nämä 20 vuotta vanhat teemat toimivat tänä päivänäkin erinomaisesti. Alueelle on tullut joitakin uusia taloja lähinnä alun perin kerrostalotonteille kaavanmuutoksen kautta ja rantasauna on siirtynyt yksityiseen käyttöön. Pientalojen rakennustekniikka ei ole kovin paljon muuttunut noista ajoista. Suurin muutos on ollut energiatehokkuuden lisääntyminen ja uusiutuvan energian parempi hyödyntäminen.

Viime vuonna messut järjestettiin Loviisassa. Kävitkö messuilla ja jos kyllä niin mitä pidit alueesta ja tapahtumasta?

Kyllä kävin jo lehdistöpäivänä, kun tein selvitystä puukerrostalojen rakentamisesta Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:lle. Alueella oli esillä monenlaista rakentamista omakotitaloista kerros- ja rivitaloihin. Alueen ympäristörakentaminen oli kaksijakoista: yleiset alueet oli tehty korkeatasoisesti, mutta osa omakotitaloista oli louhittu rantaan aika väkisin ja se vähän heikensi kokonaisuuden onnistumista. Varsinkin jos vertaa edellisvuoden Naantalin asuntomessujen upeaan toteutukseen luontoa kunnioittaen. Tapahtuma oli hyvin järjestetty mutta kävijämäärä jäi vain 107 000 kävijään. Vertailun vuoksi Heinolassa kävi 192 254 kävijää vuonna 2004.

Miten muuttaisit asuntomessukonseptia, jos saisit sellaisen taikasauvan? Vai muuttaisitko?

Tänä vuonna Keravan asuntomessut peruuntuivat. Peruuntuminen johtui ilmeisesti epävakaasta maailman tilanteesta, hintojen noususta ja kasvaneista riskeistä, joita ei haluttu ottaa kaupungin kontolle. Sinänsä asuntomessujen konsepti on hyvä ja sitä on hiottu useilla eri messuilla. Kun kävijämäärät ovat kuitenkin laskeneet melko voimakkaasti viime vuosina, messujen järjestäminen on tullut haasteellisemmaksi sekä Osuuskunta Suomen Asuntomessuille että kunnille. Konsepti ja sopimukset vaatisivat varmasti päivittämistä ja kehittämistä niin, että asuntomessujen järjestäminen olisi riskittömämpää ja ehkä tulevaisuudessa hieman pienimuotoisempaa. Minusta asuntomessuja kannattaa jatkaa. Sen painopistettä pitäisi ehkä viedä enemmän sisustusnäyttelystä ympäristöystävällisen rakentamisen esittelyyn. Esille pitäisi saada purkumateriaaleista tehtyjä uusia rakennustuotteita, hiilineutraalia rakennustuotteita ja taloja sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä. Esimerkkinä ympäristöystävällisyydestä ja varautumisesta voisi olla talo, joka on omavarainen energian suhteen, lataa aurinkoenergialla sähköä sähköauton akkuun ja jos sähköt ovat poissa tai aurinko ei paista, sähköauto voisi syöttää akusta sähköä talon suuntaan. Sillä voisi tasata myös pörssisähkön hinnan heilahteluja. Ylimääräinen sähkö myytäisiin kesällä sähköyhtiölle ja talvella vastaava määrä ostettaisiin sähköyhtiöltä takaisin.

Kerro vielä lopuksi sykähdyttävin hetki tai mukavin muisto messujen ajalta, jonka haluat jakaa?

Niitä on hyvin paljon, mutta puolison löytäminen messuorganisaatiosta oli varmasti mieleenpainuvin muisto. Sykähdyttävin hetki oli Oulun asuntomessujen avajaispäivänä 2005, kun istuimme juuri vihityn puolisoni kanssa kuuntelemaan messujen avajaisia. Orkesteri alkoi ensimmäisenä soittaa Rauno Lehtisen kappaletta “On hetki”. Se oli juuri se meidän yhteinen kappaleemme, jota olimme laulaneet yhdessä mm. karaokessa. Se oli aika maaginen hetki, vaikka se tapahtuikin vasta seuraavan vuoden messuilla.

Lisää muistoja, mainoksia sekä Ylen ja MTV3:n tekemät katsaukset messuilta löydät Asuntomessut Heinolassa 20 vuotta sitten -sivultamme!