Pidetään väestönsuojia kunnossa Heinolassa

Pelastusviranomainen ohjeistaa aina suojautumis- ja evakuointitilanteissa alueen asukkaita. Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu kansallisella ohjauksella ja käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Väestönsuojat on tarkoitettu ensisijaisesti tilapäiseen ja lyhytaikaiseen suojautumiseen aseellisilta vaikutuksilta.

Väestönsuojien rakentaminen ja kunnossapito kuuluu isojen rakennusten omistajille            

Väestönsuojien rakentamisvelvoite koskee kiinteistöjä, joiden rakennusten pinta-ala ylittää pelastuslain mukaiset vaatimukset. Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin väestönsuoja on rakennettava, jos kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä.

Rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuoja osataan laittaa käyttökuntoon tarvittaessa. Yleensä tästä huolehtii rakennuksessa asuva tai työskentelevä henkilö, jonka rakennuksen omistaja on nimennyt ja kouluttanut väestönsuojanhoitajaksi. Väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta on väestönsuojassa ohjeet.

Rakennuksen omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan on huolehdittava väestönsuojan kunnossapidosta. Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee huoltaa vuosittain ja tarkastaa vähintään 10 vuoden välein. Vuosihuolloista ja tarkastuksista tulee laatia tarkastuspöytäkirjat. Niissä todetut viat tai puutteet on laitettava kuntoon. Tarkastuspöytäkirja on myös pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos toimii asiantuntijana väestönsuojien rakentamisessa. Lue lisää pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Heinolan kaupungin kiinteistöjen väestönsuojat

Lähtökohtaisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, väestönsuojat on mitoitettu ja tarkoitettu toimipisteen omalle käyttäjäkunnalle. Valtakunnallisen käytännön mukaan yleisten rakennusten väestönsuojia ei etukäteen ”korvamerkitä” esimerkiksi ilman väestönsuojia olevien pienten rakennusten asukkaille.

Kriisitilanteessa viranomaiset määrittelevät suojausmenettelyt kriisin luonteen ja ajankohdan mukaan. Lähtökohtaisena tavoitteena on, että taajamissa ihmisille osoitetaan suojautumistilanteessa väestönsuoja muutaman sadan metrin säteeltä. Suojautumisen vaihtoehtoja ovat myös väliaikaisten suojien rakentaminen ja väestön evakuointi. Aseellisen hyökkäyksen aikana haja-asutusalueelta ei kannata hakeutua väestönsuojiin taajama-alueille matka-aikaan liittyvien riskien vuoksi.

Päijät-Hämeen yleiset väestönsuojat

Päijät-Hämeessä yleiset väestönsuojat sijoittuvat Lahteen. Ne on tarkoitettu etupäässä ns. liikkuvalle väestölle, kun suojautumistarve tulee yllättäen. Näitä paikkoja ei siis varata ennakolta kenellekään.

Päijät-Hämeen yleiset väestönsuojat Lahdessa:

• Mustankallion suoja, Tunnelikatu 3, Lahti, suojapaikkoja 1500 henkilölle
• Fellmanni-instituutti, Kirkkokatu 27, Lahti, suojapaikkoja 421 henkilölle
• Kunnaksen päiväkoti, Ristimäenkatu 10, Lahti, suojapaikkoja 280 henkilölle
• Kasakkamäen koulu, Sävelkatu 2, Lahti, suojapaikkoja 150 henkilölle
• Kärpäsen koulu, Kasakkamäentie 1, Lahti, suojapaikkoja 150 henkilölle.

Varautuminen

Yksi tärkeimmistä asioista yhteiskunnan häiriötilanteisiin, pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin varautumisessa, on riittävän kotivaran pitäminen. Lisäksi tulisi varautua esimerkiksi paristokäyttöisellä radiolla. Kotivarana on hyvä olla aina kolmeksi päiväksi ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ynnä muuta omassa arjessa tarpeellista.

Kotivaraa hyödynnetään myös mahdollisessa väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat. Kotivara on turvaksi myös pienemmissä häiriötilanteissa, kuten sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä.

Hyödyllisiä linkkejä varautumiseen liittyen:

• 72tuntia.fi
• Varautuminen (pelastustoimi.fi)

Pelastuslaitoksen yleiset ohjeet

Milloin väestönsuojaan tulee hakeutua?

Väestönsuojan käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, ja väestönsuojaan siirrytään vasta viranomaisen käskystä. Lähtökohtana on, että ihmisille osoitetaan suojautumistilanteessa väestönsuoja muutaman sadan metrin säteeltä.

Viranomaismääräyksenä tulleen käyttöönottoilmoituksen jälkeen väestönsuoja tulisi laittaa käyttökuntoon 72 tunnin sisällä. Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja.

Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.

Mistä väestönsuojia löytyy?

Yleensä väestönsuojat sijaitsevat rakennusten kellarikerroksessa, maan tasolla tai osana erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat tunnistaa merkistä, jossa on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai isännöitsijältä.

Väestönsuojia on useimmiten isoissa taloyhtiöissä tai työpaikoilla, jolloin ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei tyypillisesti ole.

Väestönsuojapaikkoja löytyy myös julkisten tilojen yhteydestä, esimerkiksi kouluista ja päiväkodeista, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjille.

Mistä tietää, onko väestönsuoja kunnossa?

Jokaiselle väestönsuojalle tulee olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa esimerkiksi sen kunnossapidosta ja käyttökuntoon laittamisesta. Pelastuslaitoksen mukaan olisi toivottavaa, että väestönsuojan hoitaja joko asuisi tai muutoin oleskelisi kiinteistössä säännöllisesti.

Väestönsuojan omistajan puolestaan tulee varmistaa väestönsuojan koneiden ja laitteiden toiminnassa pysyminen ja varusteiden kunto säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi kymmenen vuoden välein suojalle pitää tehdä tiiveyskoe, jossa testataan suojan käyttökunto todellisuudessa. Mahdolliset puutteet ja viat tulee korjata.

Mitä saisi ja ei saisi tuoda mukanaan väestönsuojaan?

Elintarvikkeita tulisi tuoda omaan käyttöön kahdesta kolmeen vuorokauden tarpeisiin.

Väestönsuojaan tulisi ottaa mukaan ruoan ja juoman lisäksi henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, nukkumistarvikkeet, kuten esimerkiksi makuupussi ja retkialusta, taskulamppu ja paristoja, joditabletteja, sekä tarvittaessa korvatulpat. Näiden lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä, kuten kirjoja, pelejä, paperia ja kyniä.

Väestönsuojaan ei saa pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan tuoda lemmikkejä, alkoholia, huumeita, aseita, pahanhajuisia tuotteita ja lämpöä tuottavia laitteita, kuten kaasukeitintä ja myrskylyhtyä. Suojassa ei saa myöskään tupakoida.

Näin voit auttaa Ukrainan kriisin uhreja

Monet kansalaiset haluavat osaltaan auttaa Ukrainaa ja sotaa pakenevia ukrainalaisia. Suositeltavin tapa on lahjoittaa rahaa luotettavien järjestöjen kautta. Heillä on operatiivinen valmius viedä apu perille keskitetysti ja ammattimaisesti.

Tässä on esimerkkejä avustusjärjestöistä, joiden kautta voit lahjoittaa rahaa:

• Suomen Punainen Risti: katastrofirahasto
• Unicef: keräys Ukrainan lapsille
• YK: pakolaisjärjestö UNHCR
• Pelastakaa lapset ry: keräys Ukrainaan
• Kirkon Ulkomaanapu: Ukraina-keräys.