Luonnonsuojelu
Päivitetty: 13.6.2024
Heinolan luonnonympäristö on ruhjelaaksojen muovaamaa, järvien elävöittämää metsämaisemaa, jossa pellot ovat pienipiirteisiä ja hajanaisia.
Kalliomaat ja pohjamoreenikumpareet tekevät maisemasta kumpuilevan, ja voimakkaan erityisleimansa sille antavat harjujaksot.
Heinola kuuluu Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Vaikka metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia kankaita, myöhään jatkuneen kaskikulttuurin vaikutus näkyy rehevänä kasvillisuutena ja koivikoiden yleisyytenä. Lehdot kertovat ympäristöään ravinteikkaammasta kallioperästä mutta myös edullisesta paikallisilmastosta.
Luonnonympäristön monipuolisuuden ansiosta Heinolan luonto on hyvin monimuotoista ja suojeltavia alueita ja eliöitä on paljon.
Suojeluohjelmat, -alueet ja luonnonmuistomerkit
Heinolan alueella on useita valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja 17 NATURA 2000 -verkostoon kuuluvaa kohdetta.
Yksityismaiden luonnonsuojelualueita Heinolassa on lähes sata ja luonnonmuistomerkkejä pari kymmentä.
Nimikkokasvi ja -eläin
Heinolan kaupungin nimikkokasvi on ketonukki (Androsace septentrionalis) ja nimikkoeläin Ilves (Lynx lynx).
Vieraslajit
Vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle Suomessa ja maailmalla. Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsaat 600 vierasta lajia. Uudessa elinympäristössään vieraslajit muuttavat ympäristöä, vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja tai aiheuttavat vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle. Vieraslajit ovat toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle maailmassa.
Vieraslajilaki kieltää
Vieraslajilainsäädäntömme perustuu EU:n asetukseen vieraslajeista (1143/2014). Pääsääntönä on, että mitään vieraslajia ei saa kasvattaa, istuttaa, kylvää siten, että se voi päästä ympäristöön (Vieraslajilaki 3 §).
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) velvoittaa kiinteistön omistajan huolehtimaan toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus haitallisista vieraslajeista (1725/2015).
EU:n vieraslajiasetuksen lajeihin sisältyvät Suomessa tavattavista vieraskasveista ja eläinlajeista:
- jättiputket (kaukasian-, armenian- ja persianjättiputki (Heracleum mantgazzianum , H. sosnowskyi ja H. persicum))
- jättipalsami (Impatiens glandulifera)
- keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
- täplärapu (Pacifastacus leniusculus)
Suomen virallinen Vieraslajiluettelo
Ilmoita havainnoista
Jos tapaat ympäristöstäsi vieraslajeja, tallenna tieto Luonnontieteellisen keskusmuseon portaaliin www.vieraslajit.fi. Kansallisen vieraslajiportaalin avulla kerätty tieto mahdollistaa tehokkaan torjunnan suunnittelun ja vieraslajien levinneisyyden seuraamisen. Heinolan alueen havainnoista voit ilmoittaa myös suoraan Heinolan kaupungin palautepalvelun kautta kohdasta vieraslajien ilmoitukset.
Vieraslajien haitat
- aiheuttavat tauteja
- muuttavat elinympäristöjen rakennetta
- saalistavat alkuperäisiä lajeja
- kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa
- voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa
- osa vieraslajeista leviää voimakkaasti, kuten
Jättiputki on vieraslaji
Jättiputki on Suomen luonnossa vieraslaji, jonka kasvinesteessä on furanokumariinia. Auringon UV-säteilyn kanssa furanokumariini aiheuttaa iholle palovamman kaltaisia, hitaasti paranevia rakkuloita. Kasvi on vaarallinen etenkin lapsiperheiden asuinympäristössä!
Herkemmät ihmiset voivat saada altistumisesta hengitystieoireita, joten jättiputken käsittelyssä hengitys- ja silmäsuojaimet ovat välttämättömät.
Jättiputken torjunta
Kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan jättiputkiesiintymän, jotta se ei pääse leviämään ympäristöön. Naapurikiinteistöjen omistajien kannattaa olla valppaina ja tarttua torjuntatoimiin maallaan sekä tiedottaa ongelmakohteen maanomistajalle itse heti, kun ongelma havaitaan.
Jättiputkilajeja on torjuttu lapiolla pistämällä, niittämällä, vana katkaisemalla, peittämällä ja viime vuosina myös glyfosaattipitoisella torjunta-aineella.
Jättipalsami on vieraslaji
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen suurruoho, jolla on suuret vaaleanpunaiset kukat. Kasvustojen hävittäminen perustuu siihen, että uusien kasvien muodostuminen estetään kitkemällä kasvit ennen siementen kypsymistä. Yksi kasvi tuottaa tuhansia siemeniä ja on hyvin tehokas leviämään ja valtaamaan kasvuympäristön muilta kasvilajeilta.
Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Jos loppukesällä jättipalsamin kukinta on jo pitkällä ja siemenet ovat jo ehtineet muodostua, saattavat torjuntatyöt jopa edistää siementen leviämistä lähiympäristöön. Kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista.
Vieraskasvilajien käsittely
Vieraslajien torjunnasta syntyvää puutarhajätettä ei saa kompostoida tai viedä luontoon. Vähäiset määrä puutarhajätettä voidaan hävittää kätevästi kotitalouden sekajätteenä. Lisätietoa vieraskasvilajien puutarhajätteen käsittelystä löydät jätehuoltoyhtiö Salpakierron sivuilta.
Psst… Huolehtimalla oman kiinteistösi vieraslajien torjunnasta estät niiden leviämistä ympäristöön ja lähimetsiin. Pienialaiset esiintymät ovat helppoja torjua kotikonstein. Kiitos, kun olet mukana taistelussa vieraslajeja vastaan.
Lisätietoa: