Luonnonsuojelu
Heinolan luonnonympäristö on ruhjelaaksojen muovaamaa, järvien elävöittämää metsämaisemaa, jossa pellot ovat pienipiirteisiä ja hajanaisia.
Kalliomaat ja pohjamoreenikumpareet tekevät maisemasta kumpuilevan, ja voimakkaan erityisleimansa sille antavat harjujaksot.
Heinola kuuluu Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Vaikka metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia kankaita, myöhään jatkuneen kaskikulttuurin vaikutus näkyy rehevänä kasvillisuutena ja koivikoiden yleisyytenä. Lehdot kertovat ympäristöään ravinteikkaammasta kallioperästä mutta myös edullisesta paikallisilmastosta.
Luonnonympäristön monipuolisuuden ansiosta Heinolan luonto on hyvin monimuotoista ja suojeltavia alueita ja eliöitä on paljon.
Suojeluohjelmat, -alueet ja luonnonmuistomerkit
Heinolan alueella on useita valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja 17 NATURA 2000 -verkostoon kuuluvaa kohdetta.
Yksityismaiden luonnonsuojelualueita Heinolassa on lähes sata ja luonnonmuistomerkkejä pari kymmentä.
Luonnonsuojelualueet
Luonnonsuojelualueen yleinen perustamisedellytys on, että alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi.
Heinolan luonnonsuojelualueisiin lukeutuukin esimerkiksi ketonukin kasvupaikkoja, liito-oravan ja valkoselkätikan elinalueita sekä lisäksi mm. arvokkaita lehtoalueita, vanhaa luonnontilaista metsää, lähteikköjä, suoalueita, perinnebiotooppeja, pienvesiä sekä ranta– ja harjualueita.
Yksityismaiden luonnonsuojelualueita on Heinolassa tällä hetkellä lähes sata.
Monet niistä ovat Natura 2000 -alueiden osia ja osa esimerkiksi METSO- ohjelman kohteita.
Kaupungin omistamilla alueilla sijaitsee tällä hetkellä hieman yli kaksikymmentä suojelualuetta. Valtio taas on lunastanut itselleen reilut kymmenen luonnonsuojelualuetta Heinolan alueella.
Luonnonsuojelualueiden koko vaihtelee suuresti. Suurimmat ovat monen sadan hehtaarin Natura 2000 –alueita ja pienimmät muutaman aarin kokoisia pienempiä suojelukohteita.
Natura 2000 -alueet
Muurahaissaari
Taipale
Luonnontilaisia metsäsaaria, kuusivaltaista sekametsää, luonnontilaisen omaista mäntymetsää; 25 ha
Kuijärvi-Sonnanen
Paistjärvi, Taipale, Imjärvi ja Hirvisalo
Havumetsää, suppalampia, pikkujärviä, vanhan metsän alueita, harjualueita, harjukasvillisuutta; 2331 ha (osittain Jaalan puolella)
Pyssyharju
Jyränkö
Harjualue, mäntyvaltainen metsä, puolilehto- ja harjukasvillisuus; 118 ha
Läpiän koivikkolehdot
Jyränkö
Kaskeamisen ja metsälaidunnuksen synnyttämä koivikkolehto; 11 ha
Mataraniemi-Mäyrämäki
Heinola
Luonnontilainen lehto; notkolehto jossa uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja; 36 ha
Mäyrävuoren – Seppälänjoen metsät
Nuoramoinen
Yhtenäinen vanhanmetsän alue, kuusivaltaisia metsiä, luonnontilaisia korpijuotteja ja erämaisia metsälampia, maisemallisesti merkittäviä kallioita, laajahko, tietön erämainen kokonaisuus; 85 ha
Linnusvuoren vanhat metsät
Nuoramoinen
Melko luonnontilainen vanha metsä, lehtomaista ja tuoretta kangasta, mäkien lakiosat kuivaa kangasta; 82 ha
Arola
Taipale
Vanha autio tila, niittykasvillisuutta, luonnontilaan palautunutta nevaa, melko luonnontilaisia metsiä; 32 ha
Mäyrävuoren vanha metsä
Paaso
Kaskeamisen tuloksena syntynyt hieskoivuvaltaista lehtimetsää, lehtoa ja lehtomaista metsää; 50 ha (osittain Pertunmaalla)
Heponiemen metsät
Taipale
Lehtomaista kangasta, luonnontilaisia kaskikoivikkoja, lehtipuuvaltaista metsää, tärkeä elinympäristö monipuoliselle eliö- ja lintulajistolle; 51 ha
Imjärven-Salomäen metsät
Imjärvi, Hirvisalo
Koivu- ja mäntyvaltaista mustikka- ja puolukkatyypinmetsää; 55 ha
Paason niityt
Paaso
Monilajinen pienruohoniitty, ketokatkeron kasvualue; 1 ha
Rautvuori
Lusi, Heinola
Silikaattikalliota, rapautumislouhikko, kallionaluslehto; Kallioaluekokonaisuus, jossa on uhanalainen eliölajisto; 11 ha
Kelloniemi
Taipale
Laaja-alainen, vaihteleva alue karuista männiköistä kallionaluslehtoihin, metsälehmuksia, laajoja vanhan metsän alueita; 229 ha (osittain Iitissä)
Kullaan lähteet
Jyränkö
Melko luonnontilainen lähteikkö, muutama isompi lähdelampi, suoalueita; 6 ha
Vitsajärvien vanha metsä
Lusi
Vanhaa havuvaltaista sekametsää, paljon lahopuuta; 16 ha
Mielas
Paistjärvi
Vanhaa luonnonmetsää, runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä; 30 ha
Muut luonnonsuojelulain mukaiset kohteet
Luonnonsuojeluasetuksessa on määritelty erityisesti suojeltaviksi lajeiksi sellaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen.
Heinolassa on useita tällaisten lajien esiintymisalueita, lähinnä liito-oravia, valkoselkätikkoja sekä paahdealueiden perhosia.
Hämeen ELY-keskus tekee tarpeen mukaan näiden esiintymisalueiden rajauspäätöksiä. Niitä on tehty yli kahdellekymmenelle alueelle, yleensä rajaamaan liito-oravan elinympäristö metsähakkuun ulkopuolelle.
Luonnonsuojelulaissa on lueteltu yhdeksän suojeltua luontotyyppiä.
Niihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu.
Hämeen ELY-keskus (aiemmin ympäristökeskus) on tehnyt Heinolassa 14 suojeltavan luontotyypin rajausta, lähinnä jalopuumetsiköitä.
Suojeltavia luontotyyppejä on myös luonnonsuojelualueiksi rauhoitetuilla alueilla.
Luonnonmuistomerkit
Luonnonsuojelulain mukaan luonnonmuistomerkkinä voidaan rauhoittaa puu, puuryhmä tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella.
Päätöksen luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta yksityisen omistamalla alueella tekee Heinolassa lupa- ja valvontalautakunta maanomistajan hakemuksesta.
Heinolan kaupungin alueella on 18 luonnonmuistomerkkiä, jotka lähes kaikki ovat suuria tai muuten erikoisia yksittäisiä puita tai puuryhmiä:
- Heinolan kylä, Koivukallion tila: koivu ja mänty juuristoineen
- Heinolan kylä, Pirttiniemen tila: suurikokoinen kuusi juuristoineen
- Hirvisalon kylä, Kaupinniemen tila: “Pihakuusi” -suurikokoinen kuusi juuristoineen
- Imjärven kylä, Hämeenniemen tila: suurikokoinen kuusi juuristoineen
- Jyrängön kylä, Arolan ja Viinakoijan tilat: erikoinen koivu, kaksi toisiinsa kasvanutta mäntyä ja suurikokoinen mänty (“Kekkosen oikkukoivu”, “Napanuora-mänty” ja “Viinakoijan petäjä”)
- Marjoniemen kylä, Patalan tila: neljä hiidenkirnua
- Nuoramoisen kylä, Suvipellon tila: lehmus juuristoineen
- Paason kylä, Leppälän tila: sembramänty, kruunupäinen lehmus ja kaksi tammea
- Paistjärven kylä, Kuusniemen tila: lähdekuuseksi nimitetty kuusi juuristoineen
- Paistjärven kylä, Myllysalmen tila: “Käyrän koivun lähde” – lähde ja sitä ympäröivä alue viiden metrin säteellä
- Paistjärven kylä, Rinteen tila: visakoivu juuristoineen
- Taipaleen kylä, Niinimäen tila: kaunismuotoinen lehmus juuristoineen
- Taipaleen kylä, Vanha-Taipaleen tila: paksurunkoinen, kilpikaarnainen ja pitkäoksainen mänty (“Karhumänty”)