Käsityömestari Mervi Pasanen

Tässä minun pukuni -hankkeen 11. blogissa kerron yhdistyksen jäsenen Mervi Pasasen muinaispukuharrastuksesta. Mervin pukuja ei ole Heinolan taidemuseon näyttelyssä esillä, mutta käsityömestarina hän edustaa uutta sukupolvea muinaispukujen valmistajana Heinolan Kalevalaisissa Naisissa.

Mervi Pasanen. Kuva: Silvi Kaarakainen

Mervin innostus muinaispukuihin syntyi vuonna 2004, kun hän oli juttukeikalla Visbyn keskiaikatapahtumassa. Seuraavalla viikolla pidettiin Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat, joille Mervi pukeutui Hollolan keskiaikaseuran pukuun. Jälkikäteen Mervi pitää alkuaikojen pukuja melko kamalina, ne oli valmistettu saumurilla ostokankaista. Askel askeleelta hän kiinnostui muinaisajan tekstiilituotannosta. Vuonna 2009 Mervi osallistui muinaispukuseminaariin, jossa esiteltiin Kaarinan Kirkkomäen hauta 27 -puku. Mervi haltioitui ja päätti, että jonakin päivänä hän osaa valmistaa samanlaisen. Hän innostui myös rautakautisista lautanauhoista ja pääsi tekstiilikonservaattori ja kudonnanopettaja Maikki Kariston oppilaaksi. Jossakin vaiheessa hän huomasi tekevänsä ja tutkivansa enemmän ja enemmän, ja koska hän oli tarmokas ja innokas, hän pääsi tekemään yhteistyötä arkeologien kanssa. Lopulta arkeologi Jenni Sahramaa pyysi häntä tekemään kirjan muinaispuvuista kanssaan.

Mervi Pasanen ja Kaarinan Kirkkomäen hauta 27 -puku. Kuva: Silvi Kaarakainen

Mervi kirjoitti blogeja muinaispukujen valmistamisesta ja oli aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opettaja Hannele Köngäs oli seurannut niitä ja ehdotti, että Mervi tekisi aiheesta käsityömestarin tutkinnon. Tähän mennessä Mervi on tehnyt 10 muinaispukua, osan hän on reskuttanut, eli tehnyt valmiiksi kesken jääneen puvun. Mervillä on muinaispukujen valmistamisessa luovempi ote. Hän ei halua niistä pelkästään muodollisia juhlapukuja, vaan elävien ihmisten vaatteita. Niiden täytyy perustua hautalöytöihin, mutta Mervi haluaa, että ihminen pystyy muinaispuvussa tekemään ruokaa nuotiolla, soutamaan viikinkivenettä tai ratsastaa hevosella.

Tällä hetkellä Mervi kirjoittaa jo muinaispukuja käsitteleviin tieteellisiin artikkeleihin. Hänen toimintansa on kansainvälistä. Mervin videota haudan ennallistamisesta käytiin katsomassa somessa 557 000 kertaa. Hän on ylpeä siitä, että hän on opetellut kaikki muinaispuvun valmistamiseen tarvittavat taidot itse ja pitää vanhaa kulttuuriperintöä elävänä. Hän on uhrannut muinaispukuihin rahansa ja vapaa-aikansa. Hän toivookin, että suomalaiset historiantutkijat löytäisivät oman perinteensä.

Kuva: Silvi Kaarakainen

Muinaispuvun kantaminen tuntuu Mervistä komealta, selkä suoristuu ja hartiat vetäytyvät taakse. Hänelle tulee melkein ”emäntäfiilis”. Hän on käsityömestari ja nimi tieteellisten artikkeleiden lähdeluettelossa. Hänestä on tullut tekijä, ja muinaispuvuista on tullut osa hänen minuuttaan.