Haastattelimme blogiamme varten kolmea nuorta soitinoppilasta, yhtä musiikkiopiston aikuisoppilasta sekä yhtä oppilaan vanhempaa.
Osa 2/3 Aikuisenakin voi oppia
Kuka olet, mitä opiskelet musiikkiopistossa ja kauanko olet opiskellut?
Olen Marja Leena Kukkurainen ja soitan musiikkiopistolla pianoa sekä rumpuja.
Aloitin pianonsoiton syksyllä 2018 ja rummut aloitin syksyllä 2023.
Miksi valitsit juuri tämän soittimen / nämä soittimet?
Minulla oli musiikin harrastuksesta vähäistä kokemusta: omatoimista soittelua kouluaikoina ja omien lasten kautta pientä soittelua, siinä samalla opin nuotit. Pianonsoitto tuntui myös luontevalta instrumentilta eläkeiän kynnyksellä.
Rumpujen soitto käynnistyi avointen ovien päivänä keväällä 2023, kun kävin kokeilemassa rumpuja. Rummut tuntuivat mahdottoman vaikeilta, ja siksi halusin haastaa itseäni. Vähän vahingossa nuorille tiloja esitellessäni päädyin itse kokeilemaan rumpuja. Olen soittanut myös huilua jonkin aikaa.
Pianon- ja rumpujen soitto tukevat erinomaisesti toisiaan.
Rytmi pysyy opettajan mukaan pianonsoitossa paremmin nyt, kun aloitin rumputunnit. Oikeakätisenä on hienoa huomata, että vasemman käden hallinta alkaa sujua ja kädet toimivat jo paremmin yhteistyössä. Ja tietysti myös laaja-alainen aivojen aktivointi tekee hyvää.
Mikä on parasta musaopistossa?
Musiikkiopistossa parasta on se, että 1) se on Heinolassa ja 2) siellä laaja-alainen musiikin oppimismahdollisuus kaiken ikäisille ja 3) äärettömän hyviä ja taitavia ja oppilaista huolehtivia opettajia. Koska opettajat ovat tottuneet huolehtimaan lapsista, niin aikuiset saavat nauttia samasta huolenpidosta.
Mitä hyvää olet saanut musiikkiharrastuksen kautta elämääsi?
Keskittyminen, kestävyys ja sitkeys ovat vahvistuneet, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että jaksaa opetella uusia kappaleita ja soittaa pidempiä kappaleita. Aivan alussa kestävyys oli todella haaste – tuntui mahdottomalta pystyä soittamaan edes muutamaa tahtia. Soittoharrastuksen myötä keskeneräisyyden sietäminen kasvaa, ja asiat haluaa myös saattaa loppuun tai mahdollisimman valmiiksi.
Soittaessa kohtaa jatkuvasti haasteita, mutta vastapainoksi saa onnistumisen tunteen ja hämmästyksen jatkuvasta edistymisestä. Kappale, joka vuonna 2020 tuntui mahdottomalta oppia, on onnistunut tänä vuonna. Samoin kappale, josta aloitettiin ihan ensin, tuntui silloin mahdottomalta ja nyt helpolta.
Motoriikka, käsien ja jalkojen koordinaatio ja yhteistoiminta on kehittynyt. Ote rumpukapulasta tuntuu jo nyt erilaiselta, vaikka koko ajan tunnistaa, että vasen käsi on meillä oikeakätisillä aina heikompi.
Musiikin kuulemiselle altistuminen sekä omassa soitossa että muiden soittoa kuunnellessa on kehittänyt vielä ikääntyneenä niitä tärkeitä perusrakenteita, jotka kehittävät parhaiten nuorena kuulon ja käsien toiminnan yhteistyötä. Kaikki, mitä olen oppinut musiikin avulla, on jättänyt jälkensä aivojen toimintaan. Kun aloitin rumpujen soiton, niin huomaan musiikkia kuunnellessani, että jalka alkaa lyödä automaattisesti tahtia. Rytmin löytää, ja rytmi myös tarttuu nykyään. Rytmin löytäminen ja säätely elämässä on haastavaa aikuisillekin.
Eläkkeellä ollessa on tärkeää, että kalenterissa on säännöllisiä tapaamisia. Eläkeläisenä myös kehittyy ja oppii uusia taitoja ja voi luoda sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita. Elämässä on hyvä olla sisältöä, ja se on myös muistin ja virkeyden kannalta tärkeää.
Elämässä on tärkeää tunnistaa itselle arvokkaita asioita, taitoja ja ihmisiä, joita ihailee ja arvostaa! Silloin voi itsekin pyrkiä eteenpäin unelmissaan.
Musiikki aktivoi laaja-alaisesti aivoja ja pitää siten aivot aktiivisena. Uskon kuitenkin, että kaikkea pitkäaikaisen musiikin harrastamisen seurauksia ei pysty itse edes tunnistamaan. Ainakin jokaisen soittotunnin jälkeen kokee energisoituneensa!
Musiikin myötä aivojen verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Jopa persoonallisuus vireytyy. Musiikin harrastamisen myötä aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet#2b61f1d8
Onko soittoharrastuksesta ollut hyötyä oppimiseen?
Aivot ovat paras oppija itsessään ja se, että kehittyy, osoittaa oppimiskyvyn kehittyvän.
Musiikkiharrastus on kasvattanut halua oppia lisää uutta, mikä koskee muitakin asioita kuin musiikkia. Musaharrastuksen kautta on huomannut, että oppii. Aivot altistuvat oppimiselle.
Kuinka paljon harrastukseen menee aikaa?
Toistoja vaaditaan paljon eikä kerrallaan ole kuin korkeintaan kaksi kappaletta, joita harjoittelen. Riippuen harjoitusvaiheesta, voi harjoitteluun mennä aikaa muutama minuutti useasti päivän aikana, joskus vartti tai puolituntia.
Läsnä oleminen harjoittelussa ja tietoinen harjoittelu on tärkeää. Toistojen ja lihasmuistin merkitys on suuri.
Minkälaisena koet esiintymiset?
Aikuisopiskelijoiden keskuudessa tunnelma on äärimmäisen salliva – ei tarvitse jännittää, voi aina soittaa kunkin vaiheen osaamisen tasolla.
Ensimmäisellä esiintymiskerralla oli melkoinen jännitys, mutta koska muutkin tekivät virheitä, niin se helpotti vähän. Ja kun itse uskoi ja aisti, että yleisö on esiintyjän puolella, niin se tuntui hyvältä.
Onko musiikkiharrastuksesi vastannut odotuksiasi?
Musiikkiharrastus on ylittänyt kaikki odotukset. En millään olisi uskonut, että tästä tulee harrastus, joka aina vain vetää puoleensa. Soittotuntia ei halua jättää väliin, vaan sitoutuminen on ollut kestävää ja harrastus rytmittää elämää.
On tärkeää olla realisti oman oppimisen suhteen ja säilyttää ilo harrastamisessa.
Olisiko sinulla jotain toiveita musiikkiopistolle?
En ole varma onko toiveet ja unelmat sama asia, mutta unelmoin Heinolan taidekasvatukseen panostusta.
Minulla olisi tällaisia toiveita:
- Muskari ilmaiseksi viimeistään raskauden viimeisellä kolmanneksella jatkuen aina kouluikään asti.
- Unelma: Heinolaan perustetaan taidekasvatuksen määräaikainen taiteellisen johtajan tehtävä, johon haetaan rahoitus esimerkiksi alueen yrityksiltä.
Tehtävänä olisi koordinoida taidekasvatusta Heinolassa, luoda tulevaisuuden visio, hakea rahoitusta, kehittää, selvittää taiteen roolia tulevaisuuden Heinolassa, etsiä uusia polkuja musiikin oppimiselle sekä olla intohimoinen ja näkyvä johtaja, jolla on palo taidekasvatukseen ja ymmärrys sen merkitykseen. Taiteeseen pitäisi panostaa ja taidekasvatuksen arvojohtamista kehittää! Aihe on tärkeä varsinkin nyt, kun kulttuurista ja taiteesta leikataan.
Heinolan musiikkiopistossa on erinomainen pedagoginen osaaminen, tanssin- ja useiden instrumenttien soiton opetus. Lisäksi on ”manageri -rooli” rehtorilla, joka varmasti vastaa budjetoinnista ja resurssoinnista. Näillä resursseilla selvitään varmasti hyvin arjesta, mutta ei varmasti ole aikaa luoda tulevaisuutta.
- Rumpu- / lyömäsoitinryhmän perustaminen
Yhteissoitto on tärkeää kaikissa soittimissa, ja toivoisinkin, että myös rumpuoppilaille perustettaisiin oma ryhmä.
- Ikääntyneille ja eläkeläisille alennus lukukausimaksuista ja useamman pääaineen opiskelusta huojennus.
Olisi hienoa, jos sisaralennuksen tavoin voisi olla paljousalennus monen soittimen opiskelijalle ja eläkeläisalennus.
Mitä sanoisit musiikkiharrastuksen aloittamista pohtivalle?
Aloita heti!
Soittimia saa aina, käytettyjä pianojakin saa jopa ilmaiseksi. Jos olet jo vähän vanhempi, sitä suuremmalla syyllä aloita heti.
Heinolan musiikkiopistossa on loistavat opettajat, jotka ovat taitavia opettamaan kaiken ikäisiä. Musiikkiopistossa opettajat ovat taitavia asettamaan aikuisopiskelijoille yksilölliset tavoitteet. Aikuisiällä aloitetun soittoharrastuksen tavoite ei ole muusikon ammatti, vaan tavoitteena on itsensä haastaminen.
Musiikin harrastus aikuisiällä on tekijä, joka vaikuttaa elämänlaatuun ja hyvinvointiin, se voi olla lapsuuden unelman toteuttamista tai joskus kesken jääneen harrastuksen jatkamista.
On hyvä tunnistaa rytmi musiikissa ja arjen elämässä!
Blogin viimeinen osa 3/3 ”Musaopisto vanhemman näkökulmasta” julkaistaan myöhemmin tällä viikolla.
