Tuttu jo viikinkien saagoista
Jyrisevä vesi, Jyrängön harjun halkaissut virta, mainittiin ensimmäistä kertaa viikinkien saagoissa 800-luvulla. Turku alkoi verottaa tätä arvokasta vesitietä jo 1460-luvulla, mikä tekee paikasta historiallisesti hyvin merkittävän. Jyrängön palstakylä kaavoitettiin teollistuminen myötä vuonna 1865.
– Metsä- ja puutalouden lehtori Ilkka Valonen
![Kukkaspiraalin tekoa ja keskustelua Jyrängön rantatuvalla](https://www.heinola.fi/wp-content/uploads/2024/06/img_20240530_183900-1024x769.jpg)
Jyränkö
Jyränkö on väkiluvultaan Heinolan suurin taajama. Jyrängön virtaa myötäilevä rantareitti, rantatupa, Koskensaari ja oma koulu ovat Jyrängön suola. Vahravuoren pientaloalue on osa Jyränköä. Joulukuussa vuonna 2020 ympäristöministeriö myönsi kansallisten kaupunkipuistojen avustuksen Koskensaaren luonnonhoitotoimiin ja Jyrängön rantareitin parantamista esteettömäksi. Rantareitin kunnostaminen nousi esille vuonna 2020 järjestetyssä Terveisiä Jyrängöstä -tapahtumassa.
Kylä- ja kaupunginosaraati 9.6.20
Ensimmäinen asukastapahtuma Jyrängössä oli Kylä- ja kaupunginosaraati, jossa pohdittiin miten asuinalueita tulisi kehittää. Näin sai alkunsa Terveisiä-tapahtumat, joissa alueellisia suuntaviivoja ja arjen haasteita pohditaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Jyrängössä on jo kokoonnuttu moneen otteeseen. Paasikivenpuistossa sijaitsevan Jyrängön Rantatuvan eli entisen Forskullan vierastuvan ihastuttavassa miljöössä on paistanut aina aurinko.
Terveisiä Jyrängöstä 18.8.20
Terveisiä Jyrängöstä -tapahtuma starttasi alueellisen kehittämistyön, jonka tavoitteena on tutkia Heinolan kylien ja kaupunginosien ominaisuuksia sekä kehityssuuntia yhdessä asukkaiden kanssa. Illan ohjelmassa oli erilaisten tehtävärastien lisäksi Etu-Jyrängön asemakaavan aloitus, koivun veto virrasta ja illan päätteeksi kävelykierros. Yksi päivän tärkeimmistä tavoitteista oli valita haaste tai tarve, jonka ratkaisemiseen keskityttäisiin seuraavalla tapaamisella. Teemaksi nousi yleisten alueiden kunnossapito. Varsinkin ranta-alueen, Koskensaaren ja Jyrängön koulun ympäristön kehitystarpeet nousivat vahvasti esille.
Terveisiä Jyrängöstä 15.9.20
Jyrängön toisessa aluekehitystapahtumassa vieraili Heinolan kaupungin puistopuutarhuri Timo Laitinen, joka kertoi pusikoiden raivauksen jo alkaneen Jyrängössä mm. matonpesupaikalla. Suurin osa asukkaiden pyynnöistä koskee raivausta, mutta vain 6-10 ha ehditään raivata vuodessa. Pääsimme sammalla myös kyselemään, että mitä kaikkea puutarhurin työ kaupungilla oikein pitää sisällään. Timon työpäivä alkaa työnjaolla, jonka jälkeen hän lähtee itsekin ulkohommiin. Puhelin soi koko ajan. Viherpalveluihin kuului vuonna 2020:
- 9 hengen armeija + muutama työllistetty ja koululaisia kesällä
- 220 hehtaaria puistometsää
- 90 ha ajettavaa nurmipinta-alaa
- 43 leikkipaikkaa
- 24 kiinteistöä
- venepaikat- ja laiturit
- matonpesupaikat
- kasvi- ja viljelypalstat
- satama
- 1466 sähköpostia vuodessa
Asukkaat saavat hoitaa puistoja, kunhan asiasta sovitaan ensin esimerkiksi Timon kanssa. Jyrängön Paasikivenpuiston alueeltakin löytyy jo asukkaista koostuva ”puistoryhmä”. Puistoalueilla on erilaisia luontoarvoja ja siksi on hyvin tärkeää, että alueen omaehtoisesta hoidosta sovitaan erikseen. Ikivanhat luvat on myös syytä tarkastuttaa Timolla tai kaupunginpuutarhurilla
Jyrängön koulu 5.11.22
Metsä- ja puutalouden lehtori Ilkka Valonen ehdotti Terveisiä Jyrängöstä -tapahtuman jälkeen tammenterhojen kylvämistä lähimetsään yhdessä Jyrängön koulun oppilaiden kanssa. Samalla kyselimme millaisessa kaupungissa koululaiset haluaisivat asua ja mikä Jyrängössä on parasta.
Kivoja paikkoja olivat Jyrängön koulun metsä, uimaranta sekä Koskensaaren kalliot, joilta voi hypätä veteen, laavu, Sale, koulun leikkipaikka ja kentät. Oppilaskunta tutustui myös Muikkuapajanpuiston ja Penikkasaaren puistosuunnitelmaluonnokseen, mikä näytti oikein kivalta. Sinne voisi lähteä retkellekin. Uimarannan laiturin pitäisi olla myös tarpeeksi pitkä, että pystyy hyppäämään.
Unelmien kaupungissa olisi paljon puita, pilvenpiirtäjiä, leikkipuistoja ja pelikenttiä. Kovasti toivottiin vesiliukumäkeä sekä sisäpelikenttää tekonurmella, ulkojäätä ja hyppytorneja, joilta voisi hypätä 5 ja 7 metrin korkeudesta. Jos lapset saisivat päättää, rahaa sijoitettaisiin liikuntapaikkoihin, luonnonsuojeluun, vaikuttamismahdollisuuksiin, pyöräteihin ja kiusaamisen ehkäisemiseen.
Terveisiä Goes Art 30.5.24
Terveisiä Goes Art -yhteisötaideprojektissa luotiin kesän 2024 aikana luonnonmateriaaleista spiraalinmuotoinen teos sekä Heinolan kaupungin keskustaan torille että Tommolan, Jyrängön ja Mustikkahaan asuinalueille. Samalla keskustellaan kaupunkisuunnittelijoiden kanssa alueen ajankohtaisista asioista. Tilaisuudet järjestettiin yhdessä Heinolan kuvataiteilijoiden kanssa.
Jyrängössä erityiskiitoksen sai uusittu rantareitti, josta on tullut hyvin suosittu. Pelastusrenkaita ja roskiksia voisi olla enemmänkin reitin varrella. Näköalapaikan pajukko oli myös ryöpsähtänyt. Muikkuapajanpuiston lisäksi puuntaimien raivausta toivottiin rinnelehdossa koulun lähellä. Paasikivenpuiston uimalaiturilla virtaus on Akanvirran vuoksi erittäin kova ja siellä voisi olla varoituskyltti. Rantapenkka on myös alkanut syöpymään pikkuhiljaa aalloista.
Asukkaat olivat tyytyväisiä myös palveluihin, mutta bussiaikataulut voisivat olla muuallakin kuin netissä. Viestintään toivottiin myös petrausta, että esimerkiksi katuremonteista ilmoitettaisiin aikaisemmin ja tapahtumat olisivat löydettävissä helpommin. Kohtaamispaikkoja ja vuoropuhelua on alueella paljon. Kiinteät penkit ovat hyvät, mutta ovat hieman liian matalla ikäihmisille. Talvella edustat ovat myös liukkaat, mutta muuten teiden auraukseen oltiin tyytyväisiä.