50 savua, eikä yhtään tyhjää taloa

Pääsinniemi

Pääsinniemen alue kuului aikanaan suureen Nuoramoisten kylään ja koettu Pääsinniemi yltää siksi myös Sysmän puolelle. Vuonna 1975 Pääsinniemen alue liitettiin Sysmän kunnasta Heinolan maalaiskuntaan. Raja kulkee Martinojaa pitkin. 1800-luvulla rakennettu mylly sijaitsee nipin napin Sysmän puolella. Ruotsalaiseen laskevan Lauhjoki-Martinojan virtavesi on kalatalousalueen merkittävin. Reitin ylin koski sijaitsee Martinojalla. Koskialueen pituus on 350 metriä ja pudotusta Keskiseen on 7,9 metriä. Vuonna 2015 Martinoja kunnostettiin takaisin lohijoeksi. 

Terveisiä Pääsinniemestä 23.3.2023

Vartiomäki-Pääsinniemen kyläyhdistys (Vartiomäki on mäen nimi, jolla kylätalo sijaitsee), Lauhjoen martat, Pääsinniemen metsästysseura ja Nuoramoisten osakaskunta kokoontuvat ihastuttavassa kylätalossa, joka kunnostettiin kyläläisten palvelukeskukseksi ja olohuoneeksi vajaat kymmenen vuotta sitten. Kyläyhdistys perustettiin varta vasten hanketta varten, jolla vuonna 2019 pokattiin maakunnallinen Vuoden kylä -palkinto. Kyläaktiivit ovat järjestäneet Kylä elää -tapahtumia jo 90-luvulta asti. Ei niihin yhdistyksiä tarvittu. Talkoohenki onkin alueen ehdoton vahvuus ja kirkkaat kalavedet Ylimmäisellä. Maininnan saavat myös Lauhjoen mylly ja pato. Ja onhan kylällä omat villasukatkin. Kyläyhdistyksen nimi muutettiin Pääsinniemen kyläyhdistykseksi vuonna 2024.

Kyläyhdistys on käynnistänyt historiahankkeen, jonka tavoitteena on koota Pääsinniemen ja Lauhjoen historia-aineisto yhdeksi kokonaisuudeksi. ”Kirja valmistuu juhannuksena tai jouluna, vuotta ei vielä tiedetä.” kuului vastaus, mikä hymyilytti ja vakuutti, ettei turhista pingoteta. Toiveita kysyttäessä, toivottiin nuoria, rehellisiä, toimeliaita ja huumorintajuisia emäntiä lisää, jotka sitten houkuttelisivat paikalle nuoria isäntiä. Toisaalta menee ihan hyvin ilman uusia asukkaitakin.

Asukkaat olivat siis silminnähden tyytyväisiä ja iloisia, vaikka palveluiden loppuminen harmittaakin. Ennen koronaa palvelupäivillä kävivät muun muassa kampaaja, rokottaja ja hieroja. Nyt näistä palvelupäivistä on vain muistot jäljellä. Ikääntyminen huolettaa ja apuja digitaitoihin kaivataan, vaikka suurin osa taitaakin somen. Jotain olisi myös hyvä tehdä tuolle Pääsinniementielle. Vuonna 2017 autojen määrä puolittui laskelmien mukaan kuuteenkymmeneen päivässä, mikä saattaa tarkoittaa pikitien muuttamista soratieksi jossain vaiheessa.

Terveisiä Pääsinniemestä 13.6.2023

Asukastapahtumaa edelsi kyläajelu. Kyläajelussa ajatus on sama kuin asukaskävelyssä, eli tutustutaan alueeseen yhdessä paikallisten kanssa. Ensimmäisenä tutustuttiin yksityisalueella sijaitsevaan Martin myllyyn, jonka munkki Martinus perusti 1400-luvun puolivälissä Ylimmäisen ja Keskisen välillä sijaitsevalle Martinojalle. Tarinan mukaan Martinus karkotettiin sysmäläisestä luostarista ihastuttuaan piikaan, jonka jälkeen he muuttivat Martinojalle ja perustivat myllyn, kertoi alueen nykyinen omistaja Inna Niskanen. Mylly toimi aina vuoteen 1959 asti palvellen ja työllistäen alueen talonpoikia. Pikkuhiljaa alueen pellot muuttuivat metsiksi ja maisema muuttui. Matka jatkui Martin myllyn jälkeen hiekkaharjun kautta Lauhjoen sahan myllylle ja takaisin Pääsinniemen perinnemaisemiin.

Hämeen ilmastoturva -hanke

Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Hämeen ilmastoturva -hankkeen kanssa. Hanke toteutti kevään aikana Lauhjoki-Pääsinniemen kyläalueella ilmastoriskitarkastelun. Tarkastelun tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia ilmastoriskeihin varautumiseksi ja niiden ennaltaehkäisyksi.

Kyläillassa ilmastoriskitarkastelun teemoina olivat tiestöön, energiaan ja kiinteistöihin liittyvät kysymykset, joita käsiteltiin pienryhmissä. Ovatko sähkökatkot, myrskytuhot, tulvat lisääntyneet ja niin edelleen. Eniten huolta aiheutti ympärivuotinen kelirikko ja heikentynyt teiden kunnossapito. Kun hulevesirumpu jäätyy, johtaa se tien vettymiseen tai jopa tulvimiseen. Pääsinniementiellä kulkee myös raskasta liikennettä ja tie on hyvin kapea.

Sähkön toimitusvarmuus ei niinkään huolettanut, koska suurin osa kaapeleista on maan alla. Sähkökatkot ovat lyhyempiä ja niistä tiedotetaan tekstiviestillä. Lisäksi kylätalolla on aggregaatti sähkökatkojen varalle. Kriisivarautumisesta oli antamassa erinomaisia vinkkejä Hämeen Marttojen kotitalousasiantuntija Kati Koskela. Keskustelun aikana huomattiin, että moni oli varautunut sähkökatkoihin hyvin.

Ilmastonmuutos sinänsä ei vaikuttanut pelottavan kyläläisiä, vaikka muutoksia ympäristössä on havaittu. Kesät ovat pidentyneet, järvi ei enää jäädy samalla tavalla, lumi on raskaampaa, viistosateet pistävät ulkoseinät koetukselle ja kaivojen kuivuessa kesämökkiläiset palaavat kaupunkeihin. Huomionarvoista oli myös se, että 100-vuotias kyläläinen oli pitänyt sääpäiväkirjaa viimeiset 40-vuotta. Päiväkirjan mukaan vaihtelevuutta on ollut ennenkin. On ollut kuumia kesiä ja leutoja talvia. Tähän aineistoon olisi kiinnostava tutustua tarkemmin.

Ilmastomuutosta ei enää voida estää, mutta siihen voidaan varautua ja varautuminen on kyläläisillä hyvin hallinnassa. Tässä kohtaa nousee esiin kylätalon merkitys yhteisölle ja turvallisuudentunteelle.

Pääsinniemellä sähkökatkot ovat vähentyneet, mutta kelirikkoa esiintyy, varsinkin Pääsinniementiellä. Tie kuuluu Elylle ja pientä paikkausta on jo tehty. Nelostien risteyksessä tulvii keväisin ja liukkautta sekä jääpolanteita esiintyy enemmän. Vettä kevyempi hiekoitusmurske on kevyempää ja toimii hiekoitushiekkaa paremmin. Sitä kannattaa suosia pihoilla. Lumi on raskaampaa, eikä routa suojaa puiden juuria entiseen malliin. Lumet kannattaa tiputtaa katolta ja puista pakkaskelillä. Jäiden heikentyessä jäällä ei voi liikkua entiseen malliin.

Kesällä helleaallot, kuivuus ja pöly piinaavat, mutta samalla myrskyt ja rankkasateet aiheuttavat tuhoa. Kasvillisuus on hyvä suoja helteeltä, mutta puiden kaatuminen on riski. Huonokuntoisia puita kannattaa tarkkailla läpi vuoden ja on myös hyvä pitää mielessä, ettei linjalle kaatunutta puuta kannata kaataa itse. Siitä saattaa saada sähköiskun, kun linjaa koeponnistetaan. Kannattaa myös muistaa se, että puhelimella voi soittaa 112, eikä siihen tarvita edes sim-korttia.

Lopputuloksena todettiin, että Pääsinniemen ja Lauhjoen asukkaat ovat hyvin varautuneita. Kotivarana on vettä, käteistä ja taskulamppuja. Rengaskaivoja on päivitetty porakaivoiksi ja talousvettä saa kylätalolta. Moni on asentanut ilmalämpöpumpun ja moottorisahakin löytyy monesta taloudesta. Mutta tärkeintä on naapuriapu ja yhteisöllisyys, eikä tällä saralla voisi enää paremmin mennä. Pääsinniemellä voidaan hyvin.