Lähellä kaikkea, mutta tarpeeksi kaukana

Vierumäki

Härkälä oli 1500-luvulla Heinolan suurin kylä ja Savoon sekä Viipuriin johtavien teiden solmukohta. 1700-luvulta alkaen kylässä toimikin kievari aina vuoteen 1932 asti, jolloin Heinolaan avattiin rautatieyhteys. Kylän viimeiseksi jäänyt kievaritalo sijaitsi Vierumäki-nimisellä tilalla, jonka nimi levisi markkinoiden ansiosta niin laajalle, että siitä tuli nimi koko taajamalle. Vierumäellä on ollut oma koulu vuodesta 1902 lähtien. Samoihin aikoihin perustettiin myös ravirata, jossa työhevoset kilpailivat parikymmentä vuotta. Suomen urheiluopisto vihittiin käyttöönsä 1937 toimien myös sotasairaalana ja pian tämän jälkeen alkoi teollistuminen. 1980-luvulla Vierumäki oli maalaiskunnan teollistunein taajama. Kylän huvittelu- ja juhlapaikkana toimii sotien välissä rakennettu varikkohalli nimeltään Aavehalli. (Ollaan Härkälästä eikä arkalasta -kyläkirja)

Vierumäen kaupunginosa sijaitsee Heinolan kaupungin eteläisessä osassa, noin 12 kilometriä kaupungin keskustasta ja noin 26 kilometriä Lahden keskustasta ja on erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella moottoritien liittymän nro 21 tuntumassa. Vierumäen taajamassa on koulu ja päiväkoti liikuntapaikkoineen sekä päivittäistavarakauppa. Noin 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee liikunta-, majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoava Vierumäen urheiluopisto, jonka ympäristöstä löytyvät loistavat ulkoilumaastot ja reitistöt. Alueella toimii myös aktiivinen kyläyhdistys.

Terveisiä Vierumäeltä 1.9.2021

Tapahtumassa kerättiin kokemustietoa aikajanalla: mistä olemme tulossa, millainen on nykytila ja minne olemme menossa. Toisella puolella Aavehallin salia pohdittiin tarkemmin kylän tarpeita, tapahtumakulttuuria ja brändiä. ”Kylmäpisteellä” sai kertoa terveisiä anonyymisti Terveisiä-postikortilla, arvioida kylän nykytilaa arviointilomakkeella ja piirtää, mitä Itä-Hämeen etusivulla kerrottaisiin Vierumäestä tasan kymmenen vuoden kuluttua.

Tärkeimmiksi historian kohokohdiksi mainittiin alueen maatalous ja teollisuus, Eino Kolli, uusi koulu, moottoritie, pyörätiet, uusi Sale, Matkakeidas ja päiväkoti. Paikallista seuratoimintaa ja tekemisen meininkiä arvostettiin hyvinkin paljon: Toffulat, Jytinä, Martat, metsästysseura, Vierumäen väkevin, Aavehallin tapahtumat, hiihto- ja juoksukilpailut. Lisäksi mainittiin liikenneympyrä alikulkuineen, uusi frisbeegolf-rata sekä tienkin Suomen kuuluisin urheiluopisto.

Nykytilan vahvuuksina pidettiin urheiluopiston ohella palveluja. On kauppa, oma koulu, uusi päiväkoti, lukuisat harrastusmahdollisuudet, monipuolinen yritys- ja yhdistystoiminta. Hintataso on edullinen, asunnot menevät hyvin kaupaksi ja julkinen liikenne toimii. Ja totta kai se luontokin mainittiin ja yhteisöllisyys, ne kivat ihmiset. Mutta monellako kylällä on oma ammattikorkeakoulu? Vierumäellä on. Vahvuuksina pidettiin myös ikärakennetta. Vierumäellä asuu kaiken ikäisiä ja tämä näkyi hyvin tapahtumassa.

Nykytilan heikkouksina nähtiin, että vahvuuksia ei osata hyödyntää tarpeeksi hyvin. Yhteistyössä nähtiin paljon parantamisen varaa niin kaupungin suuntaan kuin yli kuntarajojenkin. Yhteistyö urheiluopiston kanssa nousi myös esille useassa kohdassa. Kylänraitin ja Asematien puistoalueen siistimistä toivottiin. Vanha Vikin baari näyttää ränsistyneeltä ja Asematien puistoalueella on vanhaa puustoa, joka olisi hyvä uusia. Lisäksi toivottiin kunnallistekniikan laajennusta, valokuituyhteyksiä, junayhteyttä, koirapuistoa, lisää paikkoja päiväkotiin, pyöräparkki bussipysäkille ja mahdollisuutta noutaa autolla pikavuoropysäkiltä. Suoja-, melu- ja pölyvallia ehdotettiin Versowoodilta kylälle päin. Tämän ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa, koska Versowood valmistaa itse meluntorjunta-aitoja.

Heikkouksina nähtiin myös tilojen vajaakäyttö sekä pienten lasten harrastusmahdollisuuksien ja tapahtumien vähyys. Kauppapaikkaa paikallisille tuotteille ja asukastupaa toivottiin myös. Tällä hetkellä Aavehalli on toiminut kylätalona ja sitten on vielä seurakunnan sekä koulut tilat. Tilaa on, mutta kuka tapahtumat järjestäisi? Ideoita tuli luontokerhosta lyhytkursseihin ja stand upista ompelulaneihin. Tapahtumien vähyys näkyi myös kylän arviointikyselyssä, jossa kylän viihtyisyyttä ja mielikuvaa, saavutettavuutta, toimintoja ja aktiviteetteja sekä sosiaalisuutta arvioitiin. Kylä sai arvioinnissa muuten oikein hyvät pisteet.

Tulevaisuuden mahdollisuuksina mainittiin ratayhteys, maaseutumatkailu, uusi puukerrostalo tai yhteisöllisen asumisen mahdollisuudet ikääntyville, etätyöskentely – ja opiskelumahdollisuudet, sote-uudistus ja jopa ilmastonmuutos, joka nähtiin mahdollisuutena kehittää uutta esimerkiksi pilottihankkein. Tulevaisuuden asukkaina nähtiin työssäkäyvät urheilulliset lapsiperheet, golffarit sekä citymaalaiset.

Kyläläiset kokivat koulun loppumisen, tontti- ja asuntopulan tulevaisuuden suurimpana uhkana. Julkinen liikenne ei myöskään saisi heiketä. Työvoimapula, työkyvyttömyys, ikääntyminen, sukupolvien muutos, yhteisöllisyyden hiipuminen ja Suomeen sopimaton EU-lainsäädäntö ovat myös asioita, jotka tulisi huomioida tulevaisuuden suunnitelmissa. Entä mitä tapahtuu, jos puu loppuu? Lasten piirroksissa näkyi myös huoli puhtaasta luonnosta.

Vierumäen brändiä kysyttäessä aluetta kuvattiin sanoin, värein ja symbolein. Mäntykannas, kelo, kettu, rantakäärme, puhtaus, rauha, kasvu, aktiivisuus, lapset, teollisuus ja niin edelleen. Vihreä kuin verso, vireä Vierumäki, ihmisen kokoinen paikka, kaukana lähellä, vihreä + okra + olki eli kasvu, infra ja ilo.

Tapahtumassa pystyi aistimaan yhteisöllisyyden tunteen, joka paistoi läpi keskusteluista. On helppo sanoa, että täällä ollaan yhteisöllisiä, mutta jutun juoni onkin siinä, että miten tällainen lupaus lunastetaan, että tulee tunne, kuin tulisi kotiin. Tässä ollaan oikeastaan näiden tapahtumien ytimessä, joiden tarkoituksena on selvittää, että millaiselta kylä tai kortteli oikeasti tuntuu.

Vierumäki Master Plan

Laaja poikkisektorinen työpajakokonaisuus Vierumäen yleiskaavan päivittämiseksi.

Vierumäen koulu 27.1.2022

Kolme kivaa asiaa, mitä Vierumäellä voi tehdä tällä hetkellä?

4.luokkalaiset tykkäsivät eniten hyllypallosta, kavereiden kanssa ulkona olemisesta ja uimisesta, kun 5–6.luokkalaiset tykkäsivät viettää aikaa kavereiden kanssa, mutta myös ruudun ääressä pelaten ja YouTubea katsoen. Lisäksi esiin nousi vahvasti Matkakeitaalla, Salessa tai Kelolla käyminen. Noin puolet 5–6.luokkalaisista kävi usein opistolla. 4.luokkaiset viettivät aikaa enemmän kodin läheisyydessä.

Kolme kivaa asiaa, mitä haluaisit Vierumäellä tehdä vapaa-ajalla, mutta se ei ole mahdollista tällä hetkellä?

4.luokkalaiset toivoivat Trambolin Parkia, enemmän roskiksia, huvipuistoa, vesipuistoa ja eläintarhaa. Mielenkiintoisin toive oli Vierumäkilandia, jossa olisi muun muassa Taidetunneli. 5–6.luokkailista ehdoton enemmistö oli sitä mieltä, että joku edullinen ruokapaikka olisi saatava Vierumäelle. Toiseksi eniten kannatusta sai maauimala.

Valitkaa teemoista yksi ja ideoikaa, miten ja missä toiveen voisi toteuttaa?

4.luokkalaiset lähtivät ideoimaan Vierumäkilandiaa, Pidä maailma puhtaana -kampanjaa ja Salen alueen palvelumahdollisuuksien kehittämistä. 5–6.luokkalaisista kaksi ryhmää lähti puolestaan ideoimaan Kebulaa. Edullinen kebab-ravintola voisi sijaita Asematien ja Simonkadun kulmassa tai Salen ympäristössä. Kebula voisi tarjota kesätyöpaikkoja. Kolmas ryhmä pohti koulun ympäristöä, leikkivälineiden ja linja-autopysäkkien kunnostamista.

Vierumäen kylä palvelumahdollisuudet 16.2.2022

Tilaisuus alkoi Vierumäen alueen nykyisten palveluiden katsauksella, jonka jälkeen hankepäällikkö Netta Malin kertoi Vetovoimainen Vierumäki -hankkeesta ja uusista palvelumahdollisuuksista. Yksi tärkeä palvelumahdollisuus voisi esimerkiksi toteutua, jos toinen puukerrostalo rakentuisi ensimmäisen viereen. Uuden puukerrostalon ensimmäiseen kerrokseen sopisi esimerkiksi kampaamo ja yksityinen lääkäriasema.

Ennen varsinaista ideointia Versowood esitteli uuden pääkonttorin suunnitelmia ja yhteisöllisten tilojen mahdollisuuksia rakennuksessa. Kaunis puuarkkitehtuuri, parkkipaikkojen sijoittelu, kallion ja vehreyden säilyttämisen olivat asukkaiden mieleen. Arkkitehti Pekka Pakkanen kuvaili rakennusta metsikköön rakennettavaksi paviljongiksi, joka avautuu ympäristöönsä ja on toiminnallisesti joustava. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on tulossa ravintola/kahvila, joka on avoinna myös paikallisille. Toiseen kerrokseen on suunnitteilla avointa toimistotilaa, joka yhdistyy avoimesti alakerran keskiaukioon. Mutta mitä muuta rakennus voisi näillä lähtökohdilla tarjota? Toimintojen toivotaan tukevan työhyvinvointia.

Strategiseen yleiskaavaan liittyvässä palveluverkkoselvityksessä Vierumäen alueella tunnistettiin neljä palvelualuetta, joista opiston alue oli palveluiltaan laajin. Opistolla on lähes 10 ravintolaa/kahvilaa, erilaisia majoitusmahdollisuuksia ja lukuisia vapaa-ajan toimintoja. Loput kolme palvelualuetta olivat Matkakeitaan ympäristö, koulun ja Salen ympäristö ja Aavehallin ympäristö.

Matkakeitaalla on ravintola, kahvila, Kotipizza, Hesburger, kabinetti, K-kauppa, Kukkakauppa Neilikan etäpiste, pankkiautomaatti, Matkahuollon pakettiautomaatti, veikkaus, wlan, rahtarien taukotilat, polttoainemyynti, sähköautojen latauspisteitä, matkailuautoparkki ja ulkoleikkipaikka. Lisäksi alueella järjestetään erilaisia tapahtumia. Asukkaat toivoivat alueelle edellisten lisäksi muun muassa taksia, autopesulaa ja -korjaamoa, rautakauppaa, eri ketjujen palveluja ja sisäleikkipaikkaa. Tervalammella voisi olla myös korien uintipaikka ja koirapuistonkin voisi johonkin sijoittaa.

Koulun yhteydessä on pururata, ulkojäät + ladut, Vierumäen VPK:n toteuttama DiscGolfPark ja tulossa on miniulkokuntosali Vilkas-hankkeen myötä. Erityisesti pihan kunnostusta ja valaisua toivottiin. Pururadan voisi myös valaista. Ehkä siellä voisi olla parkourrata ja muutenkin nuorisolle jotain, vaikka katos ja penkkejä. Luontopolku opistolle olisi myös kiva juttu, kun voisi mennä hiihtäen kauppaan ja ravintolaan. Koululla toimii harrastemalli ja kyläyhdistyksen vetämä iltapäiväkerho. Tiloja hyödynnetään myös muun muassa kuntosählyyn.

Koulun ja Salen ympäristöön kuuluu myös Kelokota, kahvila A-oikeuksin, josta saa nykyisin myös rullakebabia. Kelolta voi vuokrata peräkärryn ja siellä järjestetään karaokeiltoja sekä muita tapahtumia. Kelokodan lähistölle toivottiin kylmäasemaa ja ehkä siellä voisi olla jonkinlainen lähiruokakontti tai sitten Salen pihassa. Salessa on postin automaatti, apteekki, Alkon noutopiste, veikkaus ja keräilypalvelu. REKO-lähiruokatoimitukset on noudettavissa Salen parkkipaikalta joka toinen perjantai.

Aavehallilla järjestetään päivätanssit tiistaisin, erilaisia tapahtumia ja kyläkahvilailtoja on tulossa. Vierumäen VPK:n (PHPela) tilat sijaitsevat Aavehallin vieressä. VPK on toimiva ja aktiivinen palokunta, jonka toiminta on hyvin tärkeä koko kylälle. Aavehallin lähettyvillä on myös Kievarintien leikkipuisto sekä seurakuntakuntatalo. Seurakuntataloa ja Aavehallia on mahdollisuus vuokrata tapahtumakäyttöön.

Versowoodin suunnitelmissa oleva pääkonttori täydentäisihienosti Aavehallin ympäristön toimintoja. Ehkä kylän oma kuntosali, etätyöpiste tai paikallisuutta esittelevä galleria voisi sijaita siellä? Yhteistyötä voisi tehdä ainakin koulun kanssa, vaikka tuoda esille koululaisten puutöitä. Ja miksei lapset voisi näkyä enemmänkin kyläkuvassa? Hyvin säilynyttä asema-aluetta tulisi myös hyödyntää markkinoinnissa. Ainutlaatuisessa rautatiemiljöössä toimivat Lahden rautatieharrastajat eli Topparoikka ry.

Vetovoimainen Vierumäki 22.11.2022

Parisenkymmentä asukasta saapui eilen keskustelemaan Vierumäen tulevaisuudesta Matkakeitaalle. Paikalla oli kaupungin edustajina kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen, kaavoitusarkkitehti Irene Översti, kaupunkimuotoilija Noora Kumpulainen, rakennuspäällikkö Ari Matteinen ja elinkeinopäällikkö Netta Malin.

Kaupungin edustajat kutsui paikalle Vetovoimainen Vierumäki -hankkeen hankepäällikkö Sara Etola. Paikalla oli myös hankekehittäjä Christian Kumpula, joka esitteli Laviassuolle kehitteillä olevaa aurinkovoimahanketta. Kumpula toivoi, että hanketta voitaisiin suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa, jotta kaikki näkökulmat tulisi huomioita, kuten riistakäytävät. Metsästäminen alueella ei kuitenkaan enää onnistuisi.

Näillä näkymin ajatuksena on täyttää 77 hehtaarin alue seitsemän metrin korkeuteen ulottuvilla aurinkokennoilla. Lintukosteikko Laviassuon pohjoispäässä säilytettäisiin ja alueelle voitaisiin lisätä virkistäytymiseen esimerkiksi laavuja, lintutorneja ja hiihtolatuja. Myös maisemointi on mahdollinen. Aurinkokennoista ei tule säteilyä tai muuta vastaavaa haittaa asukkaille, toteaa Kumpula. Seuraavaksi on tarkoitus tutkia maaperää. Aurinkovoimahanke nähtiin asukkaiden keskuudessa pääosin hyvänä asiana. Aurinkovoimalasta saataisiin energiaa noin 3000 talouteen.

Illan pääteemana oli Vierumäki-Urheiluopisto-Konnivesi yleiskaavan (VUK)​ valmistelu. Harri Kuivalainen esitteli elinkeinölähtöisen master planin, jota on kehitetty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ensimmäinen kolmesta työpajasta järjestettiin vuosi sitten Vierumäen Matkakeitaalla. Työpajoissa kirkastettiin alueen visiota ja keittämisteemoja vuodelle 2035.

Asukkaita puhuttu muun muassa viemäröinnin riittävyys uudisrakentamiselle. Uusia rakentamisen paikkoja olisi hyvä saada niin pian kuin mahdollista. Nykyisellä järjestelmällä pystytään rakentamaan noin 36 000 kerrosneliötä, eli aika paljon. Asumisen lisäksi yrityspuiston ja Matkakeitaan ympäristön kehittäminen palvelualueeksi nähtiin tärkeänä. Köysirata herätti ajatuksia sekä puolesta että vastaan.

Myös tulevaisuuden vihreästä liikkumisesta keskusteltiin. Onko juna tulevaisuutta ja voisiko Vierumäelle saapua tulevaisuudessa esimerkiksi lentämällä? Ilmailu sähköistyy ja Vesivehmaan lentokenttä on seudullinen kehittämiskohde. Mukana oli myös lapsia, jotka toivoivat muun muassa sisäleikkipuistoa ja koulun pihan nykyaikaistamista. Vierumäen koulu täyttää tänä vuonna 120 vuotta.

Terveisiä Vierumäeltä 8.2.2024

Parikymmentä vierumäkeläistä kokoontui eilen keskustelemaan alueen ajankohtaisista yrittämiseen, asumiseen ja yhteisöllisyyteen liittyvistä asioista. Kaupunkimuotoilija Noora Kumpulainen esitteli aluksi Heinolan maankäytön strategisen tavoitekartan, jonka jälkeen asemakaava-arkkitehti Katri Kuivalainen kävi tarkemmin läpi Vierumäen ja urheiluopiston asemakaavakohteet.

Asukkaat olivat pettyneitä, sillä uusia omakotitalotontteja ei ole vieläkään saatu kylälle, vaikka kysyntää olisi. Jotta uusia tontteja voidaan kaavoittaa muun muassa Vuolenkoskentien pohjoispuolelle, on ensin ratkaistava, miten alueen vesihuollon runkolinjat saadaan riittämään. Tällä hetkellä Heinolan kaupungilla on kylällä kolme vapaata tonttia myynnissä.

Elinkeinopäällikkö Netta Malin nosti puheenvuorossaan esille Vierumäen elinvoimaisuuden. Heinolan valittiin toiseksi Vuoden matkailualue -kilpailussa, ja Vierumäen urheiluopiston majoitusmyynti on omalta osaltaan vaikuttanut tähän hienoon sijoitukseen. Opiston alue kehittyy huimaa vauhtia. Tällä hetkellä opistolle suunnitellaan padel- ja tennishallia.

Ladec-yhteistyö sekä muu hanke- ja oppilaitosyhteistyö ovat myös suuri mahdollisuus alueen elinvoimaisuuden lisäämiseen. Uusi palveluyrittämisen kaava-alue Manunkulma Matkakeitaan ja Kelokodan välissä voisi soveltua esimerkiksi matkaparkille tai muulle matkailijoita palvelevalle toiminnalle. Laviassuon 85 hehtaarin aurinkovoimalalle on haettu rakennuslupaa. Vieressä sijaitsevalle pienemmälle aurinkovoimalalle ei vielä ole haettu rakennuslupaa. Versowoodin pääkonttorille on haettu rakennuslupaa ja sinne on myönnetty liimapuutehtaan laajennuslupa 2023.

Yrittämisen ajankohtaisten asioiden jälkeen palattiin asumiseen, kun Kumpulainen esitteli Asumisen kehittämisohjelman. Ohjelmasta hän nosti esille uudenlaisten asumisratkaisujen ja monipuolisen tarjonnan edistämisen Vierumäen alueella. Kyseessä voisi olla esimerkiksi erilaiset yhteisöllisen asumisen pilotit yhteistyössä investoreiden ja Välittävä Vierumäki -hankeen kanssa. Ehkä asian tutkimiseen voisi saada apua opiskelijoilta.

Hankepäällikkö Sara Etola kertoi, että uusi yhteisöllisyyshanke on jatkoa Vetovoimainen Vierumäki -hankkeelle. Hanketta tehdään kuitenkin vielä omalla riskillä, koska ELY ei ole päässyt hyväksymään hankkeita järjestelmäuudistuksen vuoksi. Hankkeen tavoitteena on muun muassa lasten ja nuorten aktivoiminen, poikkisektorisen yhteistyön, kylä- ja yhdistystoimijoiden sekä jakamistalouden lisääminen. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisöllisen asumisen, kyläkummitoiminnan, tavaralainaamojen- ja myyntipisteiden mahdollisuuksien kartoittamista, viestintä- ja digiopastusta, tulevaisuuden visiointia, palvelumuotoilua ja niin edelleen. Lisätietoa hankkeesta Vierumäen kylän omalla YouTube-kanavalla.

Lopuksi käytiin keskustelua asukkaiden tarpeista ja toiveista, kuten avoimista perhevuoroista koulun tiloissa. Jos saadaan vapaaehtoisia sitoutuneita aikuisia mukaan, niin asiasta voi sopia liikuntapalvelujohtaja Maria Kaikkosen kanssa. Hiekoitusta toivottiin lisättävän muuallakin kuin koulun välittömässä läheisyydessä ja kiinteistön liittymien kohdilla voisi olla vähemmän lumivalleja. Mutta hiihtoladut ovat hyvässä kunnossa, kiitos Heinolan kaupungille siitä!