Päivitetty: 8.11.2024

Päijänteen itärannalla sijaitsee Sysmä, jonka nimi tarkoittaa synkkää metsää tai asumatonta korpea. Sysmän pitäjä on perustettu jo vuonna 1442 ja se on ollut aikoinaan varsinainen suurpitäjä. Sysmästä löytyy jo keskiajalla rakennettu Pyhän Olavin kivikirkko.  

Varhaisin maakirjamerkintä (maarekisteri) Joutsjärven kylästä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä on ollut kahdeksan tilaa. Päijät-Hämeen liiton vuoden 2006 maisemaselvityksenReakSpeaker Kuuntele kuvake perusteella Joutsjärven kylä on osa Valittulan kylän maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.  

Ilmakuva Joutsjärven perinnebiotoopilta, kuvassa näkyy metsää, peltoa ja vesistö.
Joutsjärven laidunalue

Joutsjärventien varrella sijaitsevan, 4,77 ha kooltaan olevan perinnebiotoopin nykyisen omistajatilan historia ulottuu 1700-luvun puolivälin vaiheille. Tilan eläimiä on ollut perinnebiotoopin alueella tilan alkuajoista lähtien. Laitumella on pidetty eri aikoina hevosia sekä lypsy- ja lihakarjaa.  Alueen laidunnus päättyi 2000-luvun alussa, jolloin tila luopui karjanpidosta. 

Kuva laidunalueen sisältä syyskesällä. Kuvassa näkyy kalliota, suuria katajia sekä pihlajia, joissa paljon marjoja.
Laidunaluetta

Biotoopin hoidon koordinoinnista vastaa Heinolan kaupunki kuntayhteistyönä Sysmän kunnan kanssa. Heinolan Helmi-hankkeeseen kuuluvassa kohteessa aloitettiin kunnostustoimet vuonna 2023 niittyjen niitoilla ja raivauksilla. Lisäksi alueen puustoa on ollut tarpeellista harventaa. Alueen ylläpitohoidosta vastaavat alueelle laiduntamaan tuotavat lampaat. Lampaita varten alue on aidattu alkukesästä 2024.

Kuvassa kaksi nuorta suomenlammasta lähikuvassa vierekkäin vanhan ladon harmaan hirsiseinän edessä. Toinen on musta, jolla valkoiset merkit naamassa ja toinen on ruskea
Suomenlampaita Joutsjärvellä
Kuvassa on laidunalueen aitalinjaa vihreän luonnon keskellä, pyöreät aitatolpat on tuettu molempiin suuntiin vinotuilla.
Aitalinjaa

Perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Jäljellä olevien perinnebiotooppien säilyttämiseksi on tärkeää, että alueita inventoidaan, niille laaditaan kunnostus- ja hoitosuunnitelmat, sekä laidunnussuunnitelmat ja että aluetta hoidetaan aktiivisesti. 

Kesäinen maisemakuva Joutsjärveltä. Etualalla niittyä, keskellä kuvaa vanha saunarakennus, takana peltoa ja puiden välistä pilkottaa järvi
Maisemakuva Joutsjärveltä
Kuvassa lippalakkipäinen nainen niittää pitkäksi kasvanutta kasvustoa viikatteella.
Tukiniittoja tehdään alueella tarpeen mukaan

Alueen kehittämisen tavoitteet ja laidunnuksen hyödyt: 

• Laidunnuksen avulla saadaan myös kenttäkerroksen korkea ja rehevä kasvillisuus matalammaksi ja parannetaan matalampikasvuisten ja harvinaisempien niittykasvien elinolosuhteita 

• Lisätään kasvupaikan valoisuutta ja lämpöä sekä vähennetään maaperän ravinteisuutta laidunnuksella ja raivaamisella 

• Lajirikkailla tuoreilla niityillä on perinteisen karjatalouden vallitessa kasvanut noin 40 eri putkilokasvilajia neliömetrillä, lajistoa ylläpidetään ja kehitetään laiduntamalla 

• Karjan tallaus paljastaa maanpintaa, mikä helpottaa toivottujen kasvilajien siementen itämistä 

• Säilytetään perinnebiotooppien uhanalaista lajistoa ja uhanalainen luontotyyppi  

• Alueelle kehittyy monimuotoinen lajisto, esim. eläinten lannalla tai hiekkaisilla maapaljastumilla elää oma erikoistunut hyönteis- ja sienilajisto.  

• Luodaan suotuisa pienilmasto päiväperhosten, kovakuoriaisten ja pistiäisten lajirunsaudelle 

• Niittyjen kivet ovat monien jäkälä-, sammal- ja hyönteislajien elinympäristöä 

• Kehitetään alueen maisemaa, säilytetään maisemapuut  

• Toteutetaan vieraslajien torjuntaa 

Pienikokoinen punainen metsäkone raivaamassa alueen puustoa talviaikaan. Kuvan etualalla metsuri oransseissa suojavarusteissa karsimassa männynrunkoa.
Laidunalueen raivausta konetyönä talviaikaan
Kuvassa huomioasuinen mies raivaa pitkäksi kasvanutta kasvillisuutta Stihl-merkkisellä raivaussahalla.
Alueen kasvillisuuden raivausta raivaussahalla
Etusivu