Päivitetty: 22.10.2024

TE24-uudistus pähkinänkuoressa | Päijät-Hämeen työllisyysalue

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisen siirtyy 1.1.2025 alkaen kaupungissamme Päijät-Hämeen työllisyysalueen vastuulle. Työvoimaviranomaisen tehtävä on järjestää julkiset työvoimapalvelut mm. työnvälityksen, neuvonnan, valmennuksen, työvoimakoulutusten sekä muutosturvakoulutusten osalta. Oikeasta sivupalkista löydät TE24-valmistelun ajankohtaiset tiedotteet.

Uudistuksen pohjana on eduskunta 2023 hyväksynyt laki (HE 207/2022) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä kunnille 1.1.2025 alkaen.

Miksi uudistus tehdään?

Uuden lain tahtotilana on edistää työllisyyttä, tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita ja tuoda lisää uusia keinoja yritysten työvoimapulan ratkaisemiseksi.

Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkailleen kohdennettuja ja paikallisiin työmarkkinoihin soveltuvia palveluita. Uudistuksen tueksi on luotu myös kuntia kehittämiseen kannustava rahoitusmalli, jossa kunta hyötyy taloudellisesti kuntalaisen työllistyessä. Resurssien ja palveluiden turvaamiseksi työvoimapalveluita järjestävän työllisyysalueen on koostuttava vähintään 20 000 henkilöstä. Suomeen perustetaan työllisyysalueita yhteensä 45 kappaletta.

Lisätietoja Te-palvelut 2024-uudistuksesta Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: www.tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus.

Työllisyysalueet Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeeseen muodostuu vuoden 2025 alusta kaksi työvoimaviranomaista: Päijät-Hämeen työllisyysalue sekä Lahden kaupunki.

Päijät-Hämeen työllisyysalueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Vastuukuntana toimii Hollola ja henkilöstömäärän on arvioitu olevan noin 70. Uudistuksen myötä myös TE-toimistojen henkilöstö siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen.

Mitä muutos tarkoittaa kuntalaiselle?

Tavoitteena on voida tarjota paikallisempia ja kattavampia työllisyyspalveluita Päijät-Hämeen työllisyysalueen kunnissa niin työnhakijoille kuin työnantajille. Osassa Päijät-Hämeen kunnista kuntiin siirtymistä on testattu jo niin kutsutussa työllisyyden kuntakokeilu -mallissa, jossa osa työnhakijoista on asioinut työllisyysasioissa jo kunnassa.

Entä elinkeinoelämälle?

Tavoitteena on rakentaa saumattomampaa yhteistyötä kunnan elinkeinopalveluiden, paikallisten yritysten ja muiden työelämätoimijoiden kanssa. Omassa kunnassa tunnetaan paikallinen tilanne ja voidaan reagoida tarpeisiin joustavammin. Riittävän ja osaavan työvoiman saatavuus luo pohjan koko alueen yrityksille sekä sen myötä alueen elinvoimalle.