Päivitetty: 15.11.2022

Luovan ja kokeilevan toiminnan Tarha, tuttavallisemmin ”Tarha”, syntyi osana Päijänne-Leaderin rahoittamaa Luovan ja kokeilevan toiminnan keskus Heinolaan -esiselvityshanketta. Hanke sai alkunsa kulttuuritekemisen tilojen ja yhteistyön tarpeesta Heinolan kaupungissa.

Esiselvityshankkeen aikana toimintakokeiluja tehtiin entisellä Maaherrankadun päiväkodilla ja sen pihapiirissä. Tarkoituksena oli hyödyntää ensisijaisesti tiloja, joilla ei ollut käyttötarkoitusta. Rakennuksen väliaikaiseen käyttöön saatiin lupa kaupungilta, ja nyt toiminta on alkanut vakiintua. Kävijämäärät ovat vakuuttavia niin tapahtumissa kuin toiminnassakin. Esiselvityshanke loppui vuoden 2021-2022 vaihteessa.

Lisää esiselvityshankkeesta: https://hameenraitti.fi/hanke/luovan-ja-kokeilevan-toiminnan-keskus-heinolaan-esiselvitys/

Rakennuksen historia

Tarha sijaitsee Heinolan keskustassa osoitteessa Maaherrankatu 7. 1800-luvun loppupuolella rakennettu talo oli alun perin kauppias Malinin talo. Abel Malin istuu kuvassa oikealla. Malin oli historian mukaan kauppiaiden kuningas ja vaikutti kaupungin kehittämiseen paljon. Malin antoi taloudellista tukea yleishyödyllisille yrityksille, ja testamentissaan hän muisti kaupungin vähävaraisia. Malinin pariskunta oli lapseton, mutta heillä oli ottotytär. Hanna Malin seisoo kuvassa vasemmalla.

Uusrenesanssityylistä taloa on laajennettu kolmeen kertaan. Kaksi ensimmäistä laajennusta mahdollisti kolmen perheen asumisen talossa ja viimeisin laajennus rakennuksen käytön päiväkotina. Lastentalo perustettiin vuonna 1954. Nimi Maaherrankadun päiväkoti otettiin käyttöön myöhemmin. Päiväkotitoiminta siirtyi vuonna 2013 toisiin tiloihin ja vuonna 2015 talosta suunniteltiin tehtäväksi yhdistysten yhteistä kylätaloa sekä nuorisotaloa. Kumpikaan hanke ei edennyt tuolloin.

Vuonna 2017 tekninen lautakunta aloitti asemakaavan muutoksen 693/AKM Kirkkokatu 3, jonka tarkoituksena oli osoittaa entisen päiväkotirakennuksen tontille asumista. Kaavan tavoitteena oli luoda edellytykset korkeatasoiseksi asuin- ja toimintaympäristöksi. Tässä yhteydessä kaupungille jätettiin kannanotto rakennuksen yleishyödyllisen käytön puolesta. Kaava-asiaa ei ole vielä ratkaistu.

Näkyvin myyntikampanja rakennuksen käyttöönottamiseksi oli Malinin talon tarjouskilpailu Kylpyläpuiston ideakilpailun yhteydessä vuonna 2019. Kilpailun kautta ei kauppoja syntynyt. Rakennus on edelleen listattuna kaupungin myytäviin rakennuksiin, mutta rakennuksen yleishyödyllisestä käytöstä puhutaan jälleen.

Vuonna 2020 rakennukseen alkoi kohdistua ilkivaltaa, mikä lakkasi, kun rakennuksen kokeileva käyttö aloitettiin alussa mainitun hankkeen myötä. Rakennuksen käyttö on parasta rakennussuojelua. Rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, eikä sitä saa purkaa. Rakennus ja sen pihapiiri on myös monelle heinolalaiselle merkityksellinen.

Keväällä 2021 rakennukseen teetettiin säilyttävä korjaussuunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma perustuu aiempiin kuntotutkimuksiin ja nykyiseen käyttötarkoitukseen. Säilyttävä korjaaminen vaalii rakennuksen pitkäikäisiä arvoja. Kaikkea ei tarvitse uusia heti, vaan esimerkiksi vesikatteen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Korjaustoimenpiteisiin haetaan avustuksia, jos toiminnan jatkuminen ja kehittyminen nykyisissä tiloissa turvataan.

Luova ja kokeileva toiminta

Kokeilu ja kehittäminen on ollut aktiivista entisen Maaherrankadun päiväkodin tiloissa keväästä 2021 alkaen. Ensimmäisenä taloon asettuivat bändit ja syksyllä Musiikkiteatteri Intopiukeen nuorten ryhmä, Heinolan katuteatteri sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Heinolan paikallisyhdistyksen Terhokerho ja koko kaupungin vanhempainillat. Lisäksi talossa on toiminut luovan kirjoittamisen harrastemalli, vuosiluokkiin sitomaton perusopetus (VSOP, hanke), kulttuuripolun rytmipajoja ja bändileirejä. Tarha on mahdollistanut myös lukuisien kaikille kaupunkilaisille avointen tapahtumien järjestämisen.

Kammotusten karnevaali on oikein hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka Tarha on mahdollistanut. On ollut idea, avoimuutta, hyvää tahtoa ja tekemisen meininkiä. Tapahtuma on tehty kaupunkilaisilta kaupunkilaisille ja sitä on ollut tuottamassa lukuisia eri tahoja sekä yksityishenkilöitä. Aina ei tarvitse kuulua johonkin ryhmään osallistuakseen yhteisölliseen toimintaan. Kaupunki on ollut tapahtumien järjestämisessä mahdollistajan roolissa.

Erilaiset tapahtumat tarvitsevat erilaisia tiloja ja hyvä esimerkki sopivassa paikassa järjestetystä tapahtumasta ovat Työpaja Torpan järjestämät markkinat. Tarhan piha on suojaisa keidas ja mitä mainioin paikka järjestää erilaisia aktiviteetteja. Pihalla on järjestetty muun muassa pihakirppiksiä, pop up -taidemyyntiä ja erilaisia lasten aktiviteetteja. Kesällä Heinola-Seura, Heinolan museot ja Heinolan kulttuuritoimisto järjestivät yhteistyössä lasten kynä- ja maalauspajoja sekä Karjan koirat -näytelmän Uuno Kailaan kunniaksi. Pihan mahdollisuudet ovat valtavat myös puuTarhana.

Visio

Hyvän tekemisen perinnettä pyritään jatkamaan Malinin jalanjäljissä tarjoamalla inspiroiva matalan kynnyksen, tekemisen ja osallistumisen ympäristö, jossa lapset ja nuoret ovat etusijalla. Tarhalle ei siis tulisi erillisiä kokous- ja arkistotiloja, vaan tilat pyritäisiin säilyttämään mahdollisimman paljon kaupunkilaisten yhteiskäytössä ja tekemisen tiloina.

Toiminnan tavoitteena on ylläpitää yhdessä tekemisen alustaa, joka mahdollistaa monenlaisten kulttuuristen ja luovien sisältöjen syntymisen yli sukupolvien ja poikki sektorien. Samalla huolehditaan kulttuuriperinnöstä ja luodaan tilaa omaehtoiselle toiminnalle, mikä on elinehto kaupunkikulttuurin kehittymiselle. Tapahtumapaikkana on koko kaupunki, ei pelkkä rakennus tai sen pihapiiri.

Tarhalle syntyi kokeiluaikana luovan toiminnan tila, joka on jaoteltu tekemisen tilaan, esiintymisen ja liikkumiseen tilaan sekä soittamisen tilaan. Yläkerta ei toistaiseksi ole käytössä, koska se vaatii korjaustoimenpiteitä. Kaikki muut tilat, paitsi soittamisen tila, ovat avoimia ja käytössä eri toimijoille sekä tapahtumille.

Soittamisen tilat on varattu tällä hetkellä bänditoimintaan. Esiintymisen ja liikkumisen tilasta on tarkoitus tehdä teatterisali/studio. Tekemisen tilat on varattu käsillä tekemiseen kuten nikkarointiin, maalaamiseen ja ompeluun. Eikö olisikin hienoa, jos kuka tahansa pystyisi esimerkiksi tulla ompelemaan, eikä omaa ompelukonetta tarvitsisi hankkia?