Marjoniemi
Päivitetty: 2.6.2023
Välirauhan aikana Marjoniemessä kuvattu elokuva, Oi, kallis Suomenmaa, kertoo rintamalta palanneen miehen ja nuoren opettajattaren rakkaustarinan. Tunnelman voi aistia vanhan kyläkoulun pihapiirissä, joka toimii tällä hetkellä Marjoniemen seudun kylätalona. Mäkiseen Marjoniemen seutuun voidaan lukea kuuluuvaksi myös Onali ja Vaippila.
Terveisiä Marjoniemestä -asukastapahtuma järjestettiin 1.6.2023 Marjoniemen kylätalolla. Teemana oli kylätalo, jonka kohtalosta kyläläiset olivat hyvin huolissaan. Kylätalo kuuluu Heinolan kaupungin ”myyntikoriin” monien muiden rakennusten ja kiinteistöjen ohella. Mutta miksi ihmeessä kaupunki haluaa myydä kylätalon, jonka ylläpitokulut ovat muutaman sadan euron luokkaa vuodessa? Samaan aikaan miljoonia valuu keskustan alueelle, kuten torin remontille.
Kaupungin päättäjät ovat tehneet linjauksen myydä kiinteistöt ja rakennukset, jotka eivät ole kaupungin omassa käytössä. Myynnin tavoitteena on vähentää korjausvelkaa, selvitti kiinteispäällikkö Jari Kuosa. Jossain vaiheessa kylätalon katto pitää uusia ja se maksaa. Kylätalon kattoa on käyty korjailemassa, mutta kyläläiset olivat sitä mieltä, että kaupungin olisi hyvä osallistua korjauksiin enemmän. Rakennuksista pitää pitää huolta!
Marjoniemen ja Rievelinmutkan kylätaloilla on samanlaiset ikivanhat vanhat sopimukset. Vuokra oli 1000 markkaa kuukaudessa eli 170 euroa tänä päivänä. Kyläyhdistys on tarjoutunut maksamaan enemmän vuokraa, mutta se ei ole estänyt myyntiaikeita. On ollut puhetta, että kylätalo voitaisiin myydä rasitteella siten, että kyläläiset voisivat jatkaa käyttöä. Onko kukaan kiinnostunut tällaisesta? Ja myydäänkö hehtaarin tontti vai vuokrataanko se?
No miksi ei sitten voisi lyödä hynttyitä yhteen Maamiesseuran kanssa, jolla on seuratalo kivenheiton päässä? Seuratalolla ei ole lämmitystä, eikä kaivoa. Kyllä meillä on yhteistä toimintaa, mutta rakennus on Maamiesseuran. Hirvipeijaisten järjestäminen loppusyksystä vaatii lämmintä tilaa ja seuratalon lämmittämiseen menee kolme päivää.
Kyläyhdistys toivoo hartaasti, että toiminta kylätalolla voisi jatkua. Tämä on kylän keskus, turva- ja kohtaamispaikka. Kylätalolla on virrat, vaikka koko muu kylä olisi pimeänä ja pihassa on porakaivo, jos oma kaivo kuivuu. Pihalla on myös metallinkeräys, josta kyläyhdistys saa pientä tuloa sekä lentopallokenttä. Sisällä voi hätämajoittua ja tehdä puuaskarteluja. Veneentekijöitäkin on muutama. Sitten on kyläyhdistyksen jumpat viikoittain, Onalin erän Hirvipeijaiset, syntymäpäiviä, viiden eri tiekunnan ja kyläyhdistyksen kokoukset ja niin edelleen.
Kyläläiset toivovat eniten 5–10 vuoden oleskelurauhaa, eli lisäaikaa myyntiin. Tämän jälkeen voi olla, ettei kylällä ole enää talkoovoimia. Mutta ei kylätalon ostaminenkaan ole ihan poissuljettua, jos hyvään sopimukseen päästään ja siihen saadaan esimerkiksi Leader-tukea.
Asukkaat täyttivät keskustelun lomassa juuri julkaistua ikäihmisten hyvinvointikyselyä. Kysellään hyvinvoinnista ja nyt suurin hyvinvointitekijä on katoamassa, kuului kommentti. Ikääntyvät asukkaat tarvitsevat toisiaan, varsikin kun toivotaan, että asutaan kotona mahdollisimman pitkään. Paljonko maksaa yksi laitospaikka vuodessa, kysyi eräs asukkaista. Minä en ymmärrä, jos kaupunki ei ymmärrä, jatkaa toinen.